tiistai 29. huhtikuuta 2014

Toimitus testaa: Vappubrunssi II


Nautimme toimituksessa vappubrunssin jo viime viikolla, jotta voisimme tarjota oivat vinkit ajoissa teille rakkaat lukijamme. Brunssi vietettiin perinteisissä vappumerkeissä: hyvässä seurassa, kuplivien juomien kera, liian kunnianhimoisista suunnitelmista seuranneiden pikkukatastrofien saattelemana.

Brunssilla tarjoiltiin fetasalaattia salaatinlehtien ja miniluumutomaattien kera, ihanaa hedelmäleipää ja hummusta, mansikkaleivoksia, vaahtokarkkeja ja tietysti munkkeja – tällä kertaa speltistä leivottuna. Vaahtokarkkien ohjeen vinkkeineen julkaisemme myöhemmin. Juomana oli mansikka-raparperisimaa sekä Piña Coladaa.


Hummus

2½ dl kuivattuja kikherneitä
vettä
½ dl tahinitahnaa
½ dl oliiviöljyä
2 luomusitruunan mehu
2 valkosipulin kynttä
2 dl vettä
suolaa
mustapippuria

Liota kikherneitä yön yli runsaassa vedessä.

Kaada liotusvesi pois, huuhdo kikherneet, laita ne kattilaan ja peitä vedellä. Keitä miedolla lämmöllä pakkauksen ohjeen mukaan, kunnes herneet ovat pehmeitä eli noin tunnin ajan. Lisää keittämisen aikana vettä kattilaan tarvittaessa.

Kun herneet ovat pehmeitä, kaada neste pois. Laita herneet tehosekoittimeen tai kulhoon, jos käytät sauvasekoitinta.

Lisää loput ainekset ja osa vedestä. Sekoita tasaiseksi ja lisää vettä, jos hummus vaikuttaa kuivalta.

Tarkista maut ja lisää tarvittaessa suolaa.

Resepti kirjasta Pipsa Hurmerinta: Pipsan keittiössä


Fetasalaatti purkissa

2 pientä kesäkurpitsaa
1 munakoiso
1 punainen paprika
1 keltainen paprika
3 salottisipulia
oliiviöljyä
suolaa
200 g fetajuustoa
2 dl kivellisiä oliiveja

Mausteliemi
2 dl valkoviiniä
2 dl yrtti-valkoviinietikkaa
1 dl vettä
1 dl sokeria
2 rkl sormisuolaa
1 dl lehtipersiljaa, basilikaa, minttua ja timjamia hienonnettuna

Lisäksi
puhdas noin 2 litran vetoinen lasipurkki tai useampi pienempi

Tarjoiluun
erilaisia salaatteja ja tuoretta tomaattia

Viipaloi kesäkurpitsat ja munakoiso. Levitä viipaleet leivinpaperille ja ripottele pinnoille suolaa. Anna viipaleiden itkettyä tunnin verran.

Kuivaa pinnat talouspaperilla kevyesti painellen. Poista paprikoista siemenet ja valkoiset osat ja paloittele paprikat reiluiksi paloiksi. Kuori ja lohko salottisipulit. Lado kasvikset uunipellille, pirskottele päälle oliiviöljyä ja ripottele pinnalle suolaa. Paahda 200-asteisessa uunissa 10 minuuttia ja lopuksi vielä muutama minuutti grillivastusten alla niin, että saat kasvisten pintaan vähän väriä. Kuutioi fetajuusto reiluiksi kuutioiksi. Lado jäähtyneet kasvikset ja fetakuutiot kerroksittain puhtaaseen lasipurkkiin.

Mittaa mausteliemen ainekset kattilaan ja kiehauta niin, että sokeri ja suola liukenevat liemeen. Jäähdytä. Lisää hienonnetut yrtit ja kaada liemi purkkiin kasvisten ja fetan päälle. Anna maustua jääkaapissa pari vuorokautta. Fetasalaatti säilyy hyvänä jääkaapissa noin 2 viikkoa.

Resepti kirjasta Teresa Välimäki ja Johanna Lindholm: Purkissa!


Mansikkaleivokset
15–20 leivosta

Pohja
3 dl mantelijauhoja
1 dl kookosrouhetta (luomu)
2 dl rusinoita
1/2 tl vaniljauutetta tai 1 tl vaniljajauhetta
2 tl vettä

Täyte
7 1/2 dl cashewpähkinöitä (liotettuina 30–60 min.)
1 l (500 g) tuoreita mansikoita paloiteltuina
1 1/2 dl tuorepuristettua sitruunamehua
3/4 dl hunajaa
2 tl raastettua sitruunankuorta (luomu)
ripaus suolaa

Laita pohjan raaka-aineet monitoimikoneeseen ja sekoita tasaiseksi taikinaksi. Voit lisätä tarvittaessa teelusikallisen vettä.

Painele taikina silikonisten kuppikakkuvuokien tai tuorekelmulla vuorattujen metallisten vuokien pohjalle.

Laita täytteen raaka-aineet kookosöljyä lukuun ottamatta tehosekoittimeen. Sekoita kunnes massasta tulee tasaista.

Lisää joukkoon kookosöljy ja sekoita vielä hetki.

Kaada täyte pohjien päälle vuokiin. Laita leivokset jääkaappiin tekeytymään 6–8 tunniksi tai yön yli.

Koristele leivokset marjoilla, yrteillä, raakakaakaojauheella tai raastetulla sitruunankuorella.

Resepti kirjasta Karita Tykkä: Raakaa ja makeaa  herkullisimmat raakajälkiruoat

Toimituksen Paula tekee yleensä puolikkaan satsin leivoksia, mutta laittaa silti mansikoita lähes tuon 500 g (osa tosin katoaa jo kokkaillessa parempiin suihin). Talvella, kun käytössä on vain pakastemansikoita, kannattaa antaa mansikoiden sulaa, käyttää pelkät mansikat ja jättää ylimääräinen sulamisneste muihin herkkuihin. Raakaherkkujen hyvä puoli on siinä, että koska ne eivät mene uuniin, ei niitä tehdessä tarvitse arvailla, miten maku uunissa muuttuu. Pohjaa ja täytettä maistamalla voi jo sekoitusvaiheessa tehdä leivoksista juuri omaan makuun sopivat.


Piña Colada
alkoholilla tai ilman

noin neljälle

puolikas iso ananas
iso tölkki kookosmaitoa
(2 cl vaaleaa rommi per juoja)

Pilko ananas tehosekoittimeen ja lisää muut ainekset. Soseuta.

Toimitus testaa: Vappubrunssi I

Toimituksen vappubrunssi alkoi yhteisellä askarteluhetkellä. Oikeastaan syöminen oli jäädä kakkoseksi, sillä askartelu vei mukanaan....

Mansikkaleivoksia koristavat pienet viirit tehdään joulutorttutekniikalla. Leikkaa paperista neliö ja sen kulmiin viillot. Taittele joka toinen sakara keskelle ja lävistä keskusta sakaroineen grillitikulla.




Toimistotyöläisen serpentiiniä saa, kun tulostaa netistä käyttövapaan kuvan aakolmoselle ja leikkaa arkista ristiinrastiinsuikaletta.




Tupsuja voi tehdä monella tekniikalla, mutta pöyhkeät niistä tulee, kun taittelee silkkipaperia haitarille, vääntää keskikohtaan rautalangan, hapsuttaa saksilla molempia päitä ja painelee taitokset auki. Ota sen jälkeen rautalangasta kiinni ja paina hapsut tupsun muotoon. Kiedo taitekohdan yläreunaan toinen pätkä rautalankaa pitämään tupsu koossa.



Yhdestä meille malliksi lähetetystä kirjasta löytyi ohje kivoihin rasioihin...



... joihin laitoimme tarjolle vaahtokarkkeja.





torstai 24. huhtikuuta 2014

Kuplia vappuun

Tässä pari mainiota herkkua kaikille simasuille.

Vaaleanpunaisen ja maistuvan juhlajuoman saa raparperista ja mansikoista. Alkukeväästä voi hyvin tyhjentää pakastinta viime vuoden marjoista, loppukesällä voi käyttää tuoreitakin. Tämä sima sopii erinomaisesti kesäjuomaksi siis myös varsinaisen raparperisesongin päästyä vauhtiin.

Hilkan mansikka-raparperisima
 
 
3 litraa raparperia pilkottuna
1 litra mansikoita (pakastettuja tai tuoreita)
7 dl sokeria + pulloihin 1 tl / pullo
herneen kokoinen pala hiivaa
6 litraa vettä
muutama rusina

Pilko raparperi kuorineen. Laita kattilaan ja lisää 3 litraa vettä. Keitä noin 10 minuuttia tai kunnes raparperin rakenne alkaa hajota. Lisää mansikat ja kiehauta nopeasti. Laita toiseen astiaan (vaikka ämpäriin) pohjalle sokeri ja kaada päälle raparperi-mansikkaseos. Lisää loput vedestä. Anna jäähtyä kädenlämpöiseksi ja  ja lisää hiiva pieneen vesimäärään sekoitettuna.
Anna käydä huoneenlämmössä vuorokausi, siivilöi ja pullota sen jälkeen muovipulloihin. Lisää jokaiseen pulloon teelusikallinen sokeria ja muutama rusina. Siirrä pullot kylmään. Sima on valmista muutaman päivän päästä tai kun rusinat ovat nousseet pintaan.
HUOM! Raparperi-mansikkasimaan kehittyy yleensä paljon painetta ja jopa hiukan alkoholia, joten muovipulloihin pullottaminen ja varovaisuus avattaessa ovat suotavia.

Resepti: Salla Kuuluvainen
Salla Kuuluvainen ja Rosemarie Särkkä: Kaupunkiviljelijän opas


Jos kaipaat tavalliseen simaan pientä päivitystä, kokeile Olgan salviasimaa. Intiaanisokeri tuo simaan vähän erilaisen maun kuin fariinisokeri.

Tumma salviasima


 

 
6 litraa vettä tai mahlaa
7 dl intiaanisokeria
1 dl hunajaa
1/10 pala hiivaa
2 luomusitruunaa
1015 lehteä tuoretta salviaa

intiaanisokeria
rusinoita


Kuumenna litra vettä, liuota siihen suuressa astiassa sokeri ja hunaja. Lisää seokseen 5 litraa kylmää vettä. Murenna sekaan pieni pala hiivaa (n. 2 herneen kokoinen pala).
Pese sitruunat hyvin, kuori ohuesti keltainen osa kuorimaveitsellä irti. Purista sitruunoista mehu. Lisää kuoret ja mehu simaan. Lisää myös kokonaiset salvian lehdet. Anna siman käydä huoneenlämmössä 1 vuorokausi.
Pistä pestyjen pullojen pohjalle pari lusikallista intiaanisokeria ja muutama rusina. Siivilöi ja pullota sima ja siirrä kylmään. Sima on valmista, kun rusinat nousevat pintaan, n. 35 vrk:n kuluttua.

Resepti: Olga Temonen
Olga Temonen: Emäntänä Olga


Lisää vappuvinkkejä on luvassa alkuviikosta. Toimitus viritteli vappubrunssin kaikilla herkuilla jo hyvissä ajoin etukäteen.



Terveisin koko toimitus
Simakuvat: Jenni, panorama: Kaisa

tiistai 22. huhtikuuta 2014

Erämaakuvia kaupungissa




 Vaelluksellakin käytän tietysti aina huulipunaa. ;)

Viiden tähden vaellus    -kirjan kirjoittajasta Piritta Kantojärvestä tarvittiin erähenkinen kuva lehteen. Oli yllättävän helppoa luoda uskottavan näköinen erätilanne keskellä kaupunkia, keskellä työpäivää. Autenttisessa ympäristössä Linnunlaulun erämaa-alueella tunnelma on kohdallaan. Puuttuu vain nuotio ja eväät. Tämän kuvan otti Heidi Korhonen.
 









 







Ja tässä kuvaa otetaan. Tunnistatko taustan rakennukset? Kuvan otti ystävällinen ohikulkija. Katso Kodin Kuvalehden huhtikuun 2014 numerosta, millainen kuva eräkirjailijasta jutun yhteyteen lopulta tuli.


 
Teksti: Piritta Kantojärvi
Kuvat: Heidi Korhonen ja ohikulkija

Piritta Kantojärven Viiden tähden vaellus - Parhaat vinkit ja ruoat eräretkelle ilmestyy toukokuussa 2014.


lauantai 19. huhtikuuta 2014

Puutarhamessuilua


Puutarhamessut ovat varaslähtö kesään. Kun lumet sulavat, alkaa kiihkeä odotus, ja huhtikuussa on yleensä jokaisena viikonloppuna mahdollisuus lähteä nuuskimaan viherturaamisen uusia tuulia.

Messuyleisö kuuntelemassa luentoa aiheesta Kotipihan kasvihuone.

Itse olen saanut jo useampana vuotena käydä messuilla enemmänkin työn kuin harrastuksen vuoksi, kun luennoinnista ja tiedon jakamisesta on tullut osa työtä ja elämää. Silti vain kevään messut jaksavat aina innostaa! On vaanittava uusia kasveja ja mielenkiintoisia siemeniä, moikattava puutarha-alan tuttuja messukävijöitä ja vaihdettava viimeisimmät vinkit ynnä kokemukset samanhenkisten kanssa. Itse asiassa puutarhamessujen paras anti taitaa loppujen lopuksi olla se vertaistuki. Silloin tällöin ihminen nyt vain tarvitsee varmistusta sille, että 50 erilaisen tomaattilajikkeen kasvatus  kotipihan kasvihuoneessa ei ole lainkaan hullun hommaa.


Yllätys, yllätys, Tampereen messuilla puutarhuri
päästettiin myös laulamaan. Välillä saa olla
monena. Kitarassa Matti Auranen.



Radiohaastattelukin kuuluu messupäivän työrupeamaan.




Joka kevät media kyselee puutarhanhoidon viimeisimpiä trendejä. Viime vuosien yksi selkeä iso juttu on ollut hyötykasvi-innostus, ja johan sitä oli ehditty puutarhapiireissä odottaakin. Trendit tulevat tänne yleensä vähän jälkijunassa, ja oman ruuan kasvattaminen on ollut maailmalla suosittua jo kauan. Kasvihuoneessa Pohjolan kesään saa lisää mittaa sekä keväällä että syksyllä, joten sen avulla saadaan satoa niistäkin kasveista, jotka eivät oikein muuten ehtisi Suomen suvessa hedelmää tuottaa. Allekirjoittaneen uunituore teos Kotipihan kasvihuone onkin saanut kirjailijan sydäntä lämmittävän vastaanoton.


Mielenkiintoista...


Omassa kasvihuoneessani viiniköynnös osoittaa jo elonmerkkejä. Viime kesänä se ryöstäytyi täysin käsistä, versot risteilivät jättilehtineen katossa varjostaen hennompia kanssa-asukkeja ja rypäletertut roikkuivat raskaina. Tänä keväänä tein siis leikkauksen kovalla kädellä, vaikka vähän hirvittikin. Arvatenkin arastelu oli täysin turhaa, ja  juhannukseen mennessä köynnös rönsyilee kuin ei olisi koskaan oksasaksia nähnytkään. Kuka sanoi, ettei Suomi ole viinimaa?





Viini on valloittanut alaa.

Kuten tuossa kirjassani totean, kasvihuoneviljelyn perusperiaatteet toimivat yhtä lailla lasitetulla parvekkeella. Sen oman viiniköynnöksenkin voi kasvattaa parvekkeella jos astia on tarpeeksi iso, mutta älkää sitten sanoko, etten minä varoittanut... Mutta kasvijalostus on tuottanut vanhoista tutuista hyötykasveista myös pieniin tiloihin sopivia, kompakteja ja satoisia lajikkeita, eikä enää tarvitse omistaa aarin peltoa kasvattaakseen pötyä pöytään. Yrteistä veikkaan seuraavaa isompaa innostusta, ne ovat helppoja kasvatettavia ja valikoima on runsastunut viime vuosina valtavasti. Oliiviyrtti, sitruunaverbena, saksankirveli, mansikkaminttu, greippibasilika jo nimissä maistuu kesä, ja sehän on ihan kohta!

Terveisin
Sonja

  
Sonja Lumme on kiitetyn Satoa saunan takaa -kirjan ja juuri julkaistun Kotipihan kasvihuone -kirjan kirjoittaja, televisiosta sekä lehdistä tuttu puutarhatoimittaja, laulaja ja näyttelijä. Hän on hurahtanut erikoistomaattien kasvattamiseen ja vaalii ansarinsa runsasta kasvivalikoimaa luonnonmukaisin keinoin.

torstai 17. huhtikuuta 2014

Kirjoittamista kilpaa kukonlaulun kanssa

 

Ukko kiekuu
Vuosi sitten oli Omat kanat, omat munat -kirjan kirjoittamisurakka kiivaimmillaan. Heräsin aamulla neljän, viiden maissa. Keitin kahvit ja kävin tekstin kimppuun. Varhaisaamut ovat olleet minulle aina tehokkainta työskentelyaikaa. Puolenpäivän jälkeen en yleensä saa enää mitään kovin järkevää aikaiseksi.

Koirani, kissani ja kanani olivat tottuneet kirjoittamisrytmiini. Ainut, joka häiritsi työtäni, oli aurinko, joka nousi päivä päivältä aikaisemmin. 

Tämän maiseman vieressä kirjoitan
 
Työpöytäni on makuuhuoneen ikkunan vieressä enkä raaski peittää maisemaa verhoilla. Monena aamuna kevään ihana valo keskeytti uurastukseni ja ryntäsin pihalle kamerat kaulassani. Kumisaappaat vain jalkaan ja anorakki yöpaidan päälle.

 
Auringonnousun parhaat hetket ovat ohi muutamassa minuutissa.

Kiireisimpään aikaan olin suorastaan helpottunut, kun säätiedotus lupasi pilvistä ja sateista. Silloin sain keskittyä kirjoittamiseen aamuisin. Ukko-kukko oli kerinnyt kiekua jo monta kertaa, kun aamukahdeksan aikoihin kiiruhdin koirien kanssa kanalaan ruokkimaan kanat ja avaamaan ikkunan ulkotarhaan.

Kirjoittaminen vie mehut eikä sitä pysty päivässä tekemään kuin korkeintaan neljä tuntia. Lounaan jälkeen keskityinkin hyvällä omalla tunnolla valokuvaamiseen, koska se puolestaan on aina antanut minulle lisäenergiaa. Valokuvaaminen rasittaa enemmänkin fyysisesti, koska kamerani ja objektiivini ovat painavia. Iltapäivät joko seurustelin eläinteni kanssa kamera mukanani tai tein retkiä lähiluontoon. Huonoilla säillä ja iltaisin oli sitten hyvää aikaa käydä kuvia läpi. Nukkumaan oli aika mennä silloin, kun silmät alkavat lupsahdella kuvia ruudulta valkatessani.

Nyt kun kanakirja on valmis, luulisi, että olisin luopunut kanojen kuvaamisesta. Ei toki! Kanat todella osaavat ottaa kevään ja valon vastaan.

Yrjö-kukko rinta rottingilla
Kun Yrjö-kukko astelee pihalla rinta rottingilla ja metallinhohtoiset laulusulat välkehtivät, sykähtää riemu minunkin rinnassani. Kanoilta olen oppinut, mitä tarkoittaa hetkessä eläminen. Nyt on aika nauttia ja iloita kirjan runsaasta, hyvästä palautteesta. Maatiaismuorin lämpimät kiitoshalaukset kaikille kannustavista viesteistä ja yhteydenotoista!


Maatiaismuorin pääsiäisvinkki:


Viisi kanaani munivat 2–3 munaa päivässä. Kukaan kanoista ei vielä ole innostunut hautomaan, joten tipuja ei pääsiäiseksi tule. Munia riittää hyvin pääsiäisruokiin ja koristeluun.

Ennen pääsiäistä leivon ja teen erilaisia munaruokia, koska tarvitsen paljon munankuoria.



Munat puhallan tyhjäksi, tekemällä parsinneulalla tai puukon kärjellä pienet reiät munan molempiin päihin. Innokkaat askartelijat voivat koristella munat monella tapaa. Minä maalaan maatiaiskanojeni ruskeisiin muniin kuvioita peiteväreillä. Pääsiäismunat voi ripustaa lankaan laittamalla langan päähän katkaistun tulitikun.
 
Omien kanojen munat riittävät pääsiäiseksi leivonnaisiin ja koristeeksi.
Hieman haikeana muistelen aikoja, jolloin pöydän ympärillä oli monta pientä taiteilijaa. Muutama kuori saattoi räsähtää rikki ja vesivärikuppi kaatua. Maalaan jokaiselle lapselleni ja lapsenlapselleni nimikkomunan.

Kevään edistymistä Kolilla ja elämää Kortelahden pientilalla voit seurata Maatiaismuori-blogistani.

Terveisin, Kirsti
 
Kirsti Hassisen Omat kanat, omat munat, Pihakanalan perustaminen (2014) on kananhoito-opas omasta pienestä kanalasta unelmoivalle. Kirja kutsuu seuraamaan kanojen elämää ja opastaa kanalan rakentamisessa, kanojen hankinnassa ja hoidossa. Lisäksi kirjassa tutustutaan suomalaisiin alkuperäisrotuihin.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Pääsiäinen Väinölässä



Nukkekoti Väinölässä valmistaudutaan pääsiäiseen. Narsissit kukkivat ja rairuohot on istutettu jo hyvissä ajoin. Väinölän perheen lapset ovat askarrelleet hienoja pajunkissavitsoja ja käyneet virpomassa niillä naapuruston. Palkaksi saaduista herkuista on enää paperit jäljellä.

Palmusunnuntain suosikkeihin – pääsiäismuniin – löytyy ohje uudesta kirjastani Nukkekoti Väinölän vuosi. Mämmi ja muut pääsiäisherkut sekä koristeiden ohjeet eivät mahtuneet mukaan kirjaan ja jäivät pöytälaatikkoon. Tässä ohje siihen, miten valmistat lautasellisen mämmiä.

Nukkekodin mämmi

Tarvikkeet
- polymeerimassaa: ruskea ja musta (Fimo soft)
- nukkekotikokoinen posliinilautanen
- cocktailtikku
- nestemäistä massaa (Fimo)
- öljyväriä: valkoinen
- metallinen nukkekodin lusikka
- vesiohenteista lakkaa: kiiltävä
- sivellin

Sekoita mustaa ja ruskeaa massaa keskenään niin, että seoksesta tulee syvän tummanruskeaa. Laita keko massaa posliinilautasen keskelle ja painele sen pinta cocktailtikulla epätasaiseksi.

Sekoita nestemäisestä massasta ja valkoisesta öljyväristä valkoista, juoksevaa massaa. Levitä valkoista massaa tumman massan ympärille eli mämmin ympärille kermaksi.

Työnnä metallinen lusikka mämmiin.

Paista lautanen massoineen uunissa, leivinpaperin päällä massavalmistajan ohjeiden mukaisesti.

Lakkaa mämmin ja kerman pinta kiiltäväksi. Anna kuivua.

Huom! Massailuun käytetyt työvälineet eivät puhdistu elintarvikekäyttöön huolellisesti pesemälläkään! Älä pese massailuun käytettyjä työvälineitä tiskikoneessa, sillä kuumuus kovettaa massan.






Teksti ja kuvat: Maria Malmström

Nukkekoti Väinölä

Maria Malmströmiltä on ilmestynyt kaksi nukkekotiaiheista kirjaa, Nukkekoti Väinölän tapaan (2012) ja Nukkekoti Väinölän vuosi (2014). Niissä esitellään Marian suurikokoinen nukkekoti Väinölä ja opastetaan perusteellisin ohjein ja kuvin, kuinka miniatyyrikokoisia nukkekodin esineitä voi valmistaa itse.


 

perjantai 11. huhtikuuta 2014

Västäräkistä vähäsen!






Kevään ja alkavan viikonlopun kunniaksi on bongattu jo ensimmäiset västäräkit.
Apua lintujen tarkkailuun tuo Pertti Koskimiehen Suomen Lintuopas ja sen mobiilisovellus äänineen iPhone ja iPad -laitteille. Saatavana App Storesta kautta maan.
Tsilip, tsilip!

Teksti ja sorminäppäryys: Toimitus / Kaisa
Videokuvaus: Toimitus / Ilona

torstai 10. huhtikuuta 2014

Vuoden huiput




Päästiin eilen gaalailemaan. OK - omin käsin kirjamme oli ehdolla Vuoden Huipuissa julkaisugraafikan sarjassa. Wohoo! Jo se että on karsiutunut shortlistalle, on jo jotain. Ja siihen se nyt tällä kertaa jäikin, ei tullut hienoa kivipyramidia kotiin. Mutta kiitos ja olalle taputus tuosta listauksestakin. Ja olemmehan jo onnekkasti Yksi Vuoden 2013 kauneimmista kirjoista sekä Vuoden sisustuskirja, joten onhan jo siinäkin askartelukirjalle.
Kiitos Annukka Saikkonen / Nimiö ja WSOY gaalaillasta, kiitos Liisa ja Vaatelainaamo pukeutumisen pelastamisesta. Nyt takaisin arkeen.

Susanna 

Riikka Kantinkoski ja Susanna Vento: OK Omin käsin (2013)
Graafinen suunnittelu Annukka Saikkonen / Nimiö

maanantai 7. huhtikuuta 2014

Haaveena satoa ja kukkalumoa


Puutarhahullujen parasta aikaa on kevät. Kevään mittaan on aikaa kaivaa multapussit, taimipotit ja siemenlaatikot esiin. Ikkunalaudalla kasvavat jo vinhaa vauhtia tomaatintaimet, jotka olen koulinut hajakylvölaatikosta taimipurkkeihin. Jotta ne eivät venähdä liiaksi tai vinksalleen, on taimipurkkeja hyvä pitää mahdollisimman viileässä ja valoissa paikassa ja käännellä välillä, jotta taimista kehittyy tukevia ja suoria. Kyllä niistä vielä kelpo taimet kehittyvät. Jos et ole ehtinyt kylvää tomaatin siemeniä, ei hätää, sillä taimia saa taimistoilta ja puutarhamyymälöistä myöhemminkin.


Mutta vielä on kylvösesonkia edessä, joten takaisin siementen ja mullan pariin. Tomaatille sopiva kumppani niin kasvatusmielessä kuin maunkin puolesta on basilika. Huhtikuun alkupuolella onkin hyvä aika kylvää basilikan siemenet mullan pinnalle esikasvatukseen. Nimenomaan mullan pinnalle, sillä basilikan siemeniä ei tarvitse peittää. Taimimultaa kevennän perliitillä, joka on vulkaanista, kasvualustaa ilmavoittavaa ainesta (kuvassa valkoiset rakeet). Sitten siemenet multaan, sumuttelua ja rei’itetty muovikelmu suojaksi. Basilikakylvökset kiikutan vielä lämpimään itämään.
Jos halajaa tomaatti-basilikasalaattia, sopii seuraksi kylvää eri salaattilajeja. Salaatti itää viileässä eikä tarvitse esikasvatusta. Sen voi kylvää suoraan avomaalle, kun maa on sulamisen jälkeen kevyesti kuivahtanut ja hieman lämmennyt. Kaipaan varhaissatoa, joten kylvin viikonloppuna salaattia jo kasvihuoneen suojiin. Pian salaattia pääsee kylvämään avomaallekin. Tarkempia ohjeita kylvöistä voi lukea Onnellisen puutarhurin vuosi -kirjasta.



 

























Jotta kesäiset salaatit saavat ripauksen luksusta ja keittiötarha kukkaloistoa, kylvin esikasvatukseen myös kehäkukkia ja ruiskaunokkia. Nämähän voi toki kylvää suoraan avomaallekin, mutta esikasvatuksella aikaistaa kukintaa, ja minä haluan kauniita kylvökukkien terälehtiä ruokien koristukseksi mitä pikimmiten. Siispä varaslähtö ei ole haitaksi. Ja ainahan kesän kukkaklassikot voi kylvää ruukkuun, myös parvekkeelle.


Syötäviin yksivuotisiin kylvökukkiin ja kesäkukkiin voit hurahtaa juuri ilmestyneessä kirjassa Onnellisen Puutarhurin Kesäkukat, jonka tein yhdessä Helsingin kaupungin kesäkukkaistutusten suunnittelijan Kirsti Oksasen ja valokuvaaja Sari Tammikarin kanssa. Lupaan, tämä kirja on täynnä väriä ja kukkaloistoa, mutta myös asiaa!


























Toivottavasti näillä eväillä saat pienen hurahduksen ja tuloksena syntyy kukkalumoa ja satoa, sinunkin kesäparaatiisiin!


Leppoisia kylvöpuuhia toivottelee
Johanna Vireaho

Kuvat: Johanna Vireaho


Johanna Vireaho on toimittaja ja kirjailija, joka asuu Kirkkonummella 1920-luvulla rakennetussa hirsitalossa. Omakotitalon ihanuus on piha, jonka puutarhaa hän vaalii ja rakentaa. Se on toisinaan villi ja vallaton, mutta niin koukuttava, houkuttava ja rakas.

torstai 3. huhtikuuta 2014

Toimitus testaa: Tikkupatonkia Nuuksiossa




Viime lauantaina mieheni oli menossa Nuuksioon retkelle kavereidensa kanssa. Tulimme perjantaina myöhään kotiin ja tajusimme, että emme olleet muistaneet ostaa mitään eväitä nuotiolla istuskelua varten. Jotain piti siis löytyä kaapeista. Koska oli selvää, että kaikilla muilla on kyllä makkaraa enemmän kuin riittävästi, piti keksiä jotain, jolla voisi tehdä vaihtokauppoja.

Otin avuksi Viiden tähden vaelluksen, jota olemme viime viikkoina kirjantekijä Piritan kanssa työstäneet valmiiksi. Muistin siellä olevan tikkupatongin ohjeen, jota päätimme nyt sitten testata oikeissa olosuhteissa. Tikkupullaa on kyllä tullut ennenkin paistettua, mutta tikkupatonki oli uusi tuttavuus.

Alkuperäisessä reseptissä taikina oli suunniteltu sekoitettavaksi nuotiopaikalla, joten kohotusaineena oli leivinjauhe. Koska taikinan tekeminen metsässä olisi ollut kuulemma aivan liian työlästä ja vähän sotkuista ja hankalaa se onkin tein taikinan aamulla valmiiksi. Ulkona oli jääkaappilämpötila, joten taikina saisi kohota muovirasiassa repussa koko päivän. Vaihdoin siis kohotusaineeksi hiivan (kun kohottaa viileässä pitkään, hiivaa pitää laittaa tavallista vähemmän!). Lisäksi ohjeen mukaan taikinaan olisi tullut 1 rkl soijajauhoa, mutta sitä ei kotona sattunut olemaan.


Tikkupatonki

2 kpl

1 dl kylmää vettä
1 tl kuivahiivaa (tai leivinjauhetta)
2 rkl ruokaöljyä
½ tl suolaa
4 tl (kaura)leseitä
2 rkl kaurahiutaleita
2½ dl sämpyläjauhoja

Sekoita kylmään veteen kuivahiiva, ruokaöljy, suola, leseet ja hiutaleet.

Vaivaa joukkoon jauhot vähän kerrallaan, kunnes taikina irtoaa hyvin sormista ja kulhosta.

Pakkaa taikina muovikulhoon, jossa sillä on tilaa kohota. Laita mukaan myös noin desilitran verran jauhoja leipomista varten.

Leivo taikina nuotiopaikalla kahdeksi ohueksi tangoksi ja kierrä kahden puhtaaksi vuollun tikun ympärille. Paista nuotiolla kärsivällisesti jatkuvasti käännellen, jotta patonki kypsyy myös sisältä.




Taikina oli ehtinyt nousta kuutisen tuntia ennen paistamista, ja paistaminen oli ollut helppoa ja nopeaa. Lopputulos oli kuulemma huippuhyvä (ja kelpasi vaihtokaupaksi makkaralle)!

Testiryhmän palaute on niin innostunutta, että otan nuotiopatongin varmasti seuraavan vaelluksemme ruokalistalle. Pidemmällä vaelluksella taikinan voi tehdä valmiiksi lounaalla, laittaa Trangian kattilaan kohoamaan ja paistaa illalla nuotiolla. Keskellä vaellusta on ihanaa saada jotain tuoretta!



Olin pakannut mukaan myös valkosipulivoita (10 g voita, 1 valkosipulinkynsi, basilikaa ja oreganoa).

Piritta Kantojärven Viiden tähden vaellus ilmestyy toukokuun 2014 alussa.

Teksti: Toimitus/Jenni
Valokuvat: Markku Salminen


tiistai 1. huhtikuuta 2014

Hair Bible tulee!



Perjantaina 28.3. juhlittiin Mariela Sarkiman Hair Biblen julkistusta ravintola Tres bonesissa. Heti aamusta nautittiin lehdistöaamiainen, iltapäivällä oli kutsuvierastilaisuus bloggareille ja vielä illalla avoimet after work -bileet. Ohjelmaa riitti siis koko päiväksi!
 
Lehdistötilaisuuden juonsi Kristiina Komulainen, hiuksissaan yksi Marielan luottokampauksista, banaaninuttura. Illalla Marielan ja Marielan tiimin pikakampauksista pääsivät nauttimaan kaikki halukkaat. Innokkaita riitti ja jonoa oli vielä aivan tilaisuuden lopussakin! Mukaan oli kutsuttu kaikki kirjan mallit eli 84 naista, joista suurinta osaa ei ollut ennen ammattimaisesti kuvattu.
 
Jos kampaus jäi tällä kertaa saamatta, löydät kaikki Marielan parhaat vinkit Hiusraamatun sivuilta. Kirja on mitä paras apu uuden lookin suunnittelussa. Ilmeisesti täällä toimituksessakin moni suunnittelee uutta ilmettä näin keväällä  ainakin siitä päätellen, kuinka moni on käynyt ennakkokappaleita toimittajan pöydältä lainaamassa.
Mariela pääsi myös tositoimiin: ratkomaan suomalaisten naisten hiuspulmia. Hanna Gullichsenille käherrettiin rennot beach-kiharat, Noora Shinglerille tehtiin hiustenkasvattajan pelastuskampaus, Sikke Sumarin hiuksiin lisättiin tuuheutta tupeeraamalla (tupeeraus TYÖNNELLÄÄN, ei hakata, ettäs tiedätte, ja sitten lämpölukitaan muotoiluraudalla) ja Janina Fryn ponnarin päälle syntyi näppärä työpäivän jälkeen äkkiä illalliselle -nuttura. Ja kaikki nämä muutamassa minuutissa!








Marielaa voi käydä moikkaamassa Helsingin Sokoksella 5.4. asti, sillä siellä on käynnissä We love Hair Bible -tapahtuma koko viikon.
 
Hair Bible ilmestyi 31.3. ja on yksinmyynnissä Sokoksilla 14.4. asti, sen jälkeen saatavilla kaikkialta. Hair Bible on Mariela Sarkiman toinen kirja, huippusuosittu Make up Bible ilmestyi vuonna 2011.
 
Lisätietoa kirjoista ja Marielasta:
 

 
Teksti ja kuvat: Toimitus/Jenni